Kiitokset vaan niin Marialle joka jotenkin luki mun ajatuksiani ja sai mut vakuuttuneeksi siitä että elvytän taas tuhannennen kerran tän blogin. :)
Kirjottaessani faceen päivitystä koskien mun ikuista laihdutusprojektia ja parhaillaan loppuvaa herkkolakkoani, mun mielessä käväisi nopeesti että koska mulla on niin selkeät sävelet tällä(kin) kertaa, saattais olla mielekkäämpää kirjottaa ne blogiin kun faceen. Päivityshän kuului siis sanasta sanaan:
Joten avataanpas hieman tilannetta: sen jälkeen kun viimeks olen tänne laihdutusasioita päivittänyt, olen varmasti joo saanut kiloja tippumaan.... ja tulemaan taas lisää. Toinenkin syy mikä sai taas motivaation liikkeelle on se, että "vanhin" ystäväni Terhi on menossa kesällä naimisiin, ja ottanut aika rankan projektin hääpukua varten. (Kaikki tsemi ja kunnioitus siihenkin suuntaan!) Mä menin jossain vaiheessa lupaamaan että voisin koittaa tiputtaa kaks kokoo häihin ja no niin.. tässä vaiheessa aikaa on enää kolme kuukautta ja kyllä noi vaatteet on edelleen ihan samaa kokoo kuin sillon :D
Toisen rakkaan, ihanan ystäväni inspiroimana (kiitos 50 herkuttomasta päivästä Kaisalle ja muille 49 tykkääjälle) olen siis nyt saanut tiputettua sen vajaa 3 kiloo pelkillä herkkujen eliminoinnilla. Tänään siis viimeinen päivä kyseistä lakkoa ja huomisen palkkion jälkeen tiukka kuri jatkuu kuten yllä. Tänään olisi siis tarkoitus metsästää jos jostain löytyis viel pääsiäisen jäljiltä mignoni ja mä olen ehdottomasti mielestäni ansainnut normi-edin (ei lemon lightiä, pyäk). Noi muut vaatimukset on oikeesti mulle aika helppoja, mä en ole pitkään pitkään aikaan ollut roskaruuan perään, ja jotain pullaa on mennyt ehkä kerran kuukaudessa.
Syy miksi tossa mainitaan ruokavalio muttei liikuntaa on hyvinkin yksinkertainen. Mulla ei tällä hetkellä ole aikaa järkkäillä lukujärjestystä uusiks, jotta saisin tungettua sinne enemmän liikuntaa. Siksi liikkeellelähtö ruokavalion kiristämisellä. Aika paljon tulee vedettyä tällä hetkellä hiilareita, juustoa ym. mistä niitä kaloreita pompsahtelee, ja ajattelin että annan ruokapäiväkirjalle vielä toisen mahdollisuuden :) Lakon aluksi siis pidin jopa ehkä 5 päivää ruokapäiväkirjaa, ja vaikka se oli ihan HITON vaivalloista, niin oli se kyllä valaisevaakin.
Noniin, tää kirjottelu on taas tällästä kunnon tajunnanvirtaa. Eli siis siitä treenaamisesta piti. Tällä hetkellä treenaan itse aktiivisesti (sitä cheerleadingiä) kerran viikkoon, sen lisäksi on toinen vähän vähemmän aktiivinen valmennuksen ja treenin yhdistelmä. Tarkoitus olisi siis lisätä toinen kunnon treenikerta viikkoon, ja valmennuksien ja muiden jälkeen siinä ne mun 7 viikonpäivää sitten olikin. Kaikkein kamalinta tässä on siis se, että mä olen tällä hetkellä aika rapakunnossa ja tarkoitus olisi lähteä (neljän mun ihanimman, rakkaimman ja tärkeimmän chiipan kanssa) vähän reilu kuukauden päästä kilpaileen. Ihan vaan kevyesti Suomi-Ruotsi kisoihin. Ehhh? Onneksi se ohjelma kestää vaan minuutin, hätätapauksessa sen voi tehdä vaikka hengittämättä. Ja onneksi kultsit lupas piiskaa mut kuntoon joten täysi luotto niihin. :) Joten kiitos tuhannesti myös Suvi, Heini, Esa ja Noora, mun tukiverkosto on tällä hetkellä paremmas kunnossa kun ikin.
Phuh, tarkoitus ei ollut kirjoittaa mitään megamaratoonia mun junnaavasta ikuisuuslaihduttamisesta, mutta niin tässä nyt kävi. Ensi kerralla (!!) sitten taas vähän muutakin. :) Ja tehdään nyt tästäkin lupauksesta virallinen; seuraava bloggailu sitten viimeistään ensi viikon maanantaina, okay?
edit. asiaan sopivaa biittiä:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.